Kehonrakennus ennen ja nyt

 

Kehonrakennusta on harjoitettu jo antiikin ajoista lähtien eri muodoissa, mutta nykyaikainen tavoitteellinen voimaharjoittelu alkoi yleistyä toden teolla vasta 1930-luvulla, jolloin kauneusihanteet ja samalla myös harjoitusmenetelmät alkoivat muuttua suosimaan kiinteää, vähärasvaista ja voimakkaan näköistä vartaloa. Ammattimaiset kehonrakentajat alkoivat myös saada julkisuutta järjestettyjen kilpailujen myötä ja tätä kautta bodaaminen alkoi tulla massoille tutuksi. Varsinainen ensimmäinen suuri kuntosalibuumi koettiin 1970-luvulla ja 80-luvun alussa, jolloin kehonrakennuksen kulta-ajaksi nimetyn aikakauden kärkinimi Arnold Schwarzenegger voitti ennätyksellisesti peräti seitsemän lajin arvostetuinta Mr. Olympia -titteliä.

Mitä kehonrakentaminen ja fitness ovat?

Pohjimmiltaan Jokainen omaa kehoaan kehittävä on jollain lailla kehonrakentaja, mutta varsinainen bodybuilding keskittyy kaikkien lihasryhmien koon tasaiseen kasvattamiseen. Tavoitteena on äärimmilleen vietynä mahdollisimman suuri lihasmassa ja samalla pienin mahdollinen rasvaprosentti ja tätä kautta lihaksikkuus, joka on tarkoitus tuoda mahdollisimman esteettisellä tavalla esiin. Kehorakennuskilpailuissa vertaillaan muun muassa lihasten kokoa ja symmetriaa, sekä eri lihasryhmien erottuvuutta toisistaan. Lisäksi arvostellaan vapaaohjelma, joka tehdään musiikin tahtiin. Tasapainoisin kokonaisuus usein ratkaisee voittajan. Fitness on enimmäkseen naisten laji, jossa voittajaa valittaessa otetaan lihaksikkuuden ja sporttisen ulkonän ohella huomioon myös urheilusuoritus ja vartalon liikkuvuus.

Lihaskimpuista koko kansan harrastukseksi

Kehonrakennus oli Skandinaviassa laajalta yleisöltä pitkään pimennossa, ennen kuin se löi itsenä läpi suurempaan tietoisuuteen 2000-luvulla. Lajin todellisia harrastajia oli 80- ja 90-luvulla vielä vähänlaisesti ja kuntosalit olivat yleisesti jaettu eri käyttötarkoituksen mukaan. Tavallinen kuntoilija ja kehonrakentaja kohtasivatkin harvoin. Tiedonpuutteen myötä vallalla oli myös monia ennakkoluuloja, sillä bodaaminen yhdistettiin usein suoraan laittomien steroidien käyttöön. Yleinen stereotypia viihde-mediassa olikin rautaa riuhtova, itsekeskeinen ja aggressiivinen lihaskimppu.

Vaikka alkuaikoina lieveilmiöt olivat todellinen ongelma, suurin osa harrastajista oli silloinkin aivan tavallisia ihmisiä, joita motivoivat pitkäjänteistä työtä vaativat haasteet ja niiden saavuttaminen. Sittemmin lajin suomalaiset pioneerit, kuten monia mestaruuksia voittanut Jari ’Bull’ Mentula sekä nuoremman polven idoli Mika Nyyssölä, ovat sinnikkyydellään nostaneet kehonrakentamisen Suomessa osaksi normaalia kuntosalikulttuuria. Vaikka suurin osa uteliaista ei lajin pariin lähdekään, ammattimaisesti treenaavien suoritukset motivoivat kaikkia kuntoilemaan, iästä, sukupuolesta tai lähtötasosta riippumatta.

Kehonrakennuksen suosioon monia syitä

Miksi kehonrakennus, fitness ja muut tähän läheisesti liittyvät lajit ovat nykyään niin suosittuja harrastuksia? Mikä saa ihmiset viikosta toiseen pumppaamaan rautaa ja ruokailemaan orjallisesti kaloritarkan dieetin mukaan? Terveelliset elämäntavat ja sporttisuus ovat toki olleet trendi jo vuosia, mikä on osaltaan vankka lähtöalusta bodaamisen suosiolle, mutta hoikan ja kiinteän vartalon saaminen ja sen ylläpito eivät ole monelle enää riittävä motivaatio treenaamiseen. Nyt halutaan kasvattaa lihaksia ja samalla rikkoa omia ennätyksiä. Pieni vähemmistö tähtää kehonrakennuskilpailuihin.

Voimaharjoittelu on valtaosalle kävijöistä nautinto kiireisen elämänrytmin ja kovan työtahdin lomassa. Samoin sosiaalinen media ja siellä jatkuvasti esillä oleminen, sekä kavereiden treenikuvat vaikuttavat huomaamatta omiin elintapoihin ja ulkonäöstä huolehtimiseen. Suurin yksittäinen syy kehonrakennuksen suosion kasvuun saattaa kuitenkin olla sen ja perinteisen kuntoilun välisen rajan madaltuminen. Jo aktiivisesti salilla käyvä voi helposti muuttaa kunto-ohjelmaansa, jos hän haluaa kokeilla jotain uutta. Kuntosalit ja ryhmien vetäjät myös mielellään markkinoivat kehonrakennusta sen eri muodoissaan, sillä oheistuotteet, kuten lisäravinteet, kuntoiluvälineet, sekä henkilökohtaisen valmentajan palvelut, ovat kaikki rahakkaita lisätulonlähteitä kilpailulla alalla.