Kehonrakennuksessa tarvittavat massiiviset lihakset ja kehon näyttävä ulkomuoto saadaan aikaan pitkälti raa’an suorituskyvyn kustannuksella. Ylimääräisestä lihaskudoksesta voi olla jopa haittaa suoritettaessa eri liikkeitä, kuten punnerruksia tai jalkakyykkyjä. Kehonrakentajilta vaaditaan myös hoikkaa keskivartaloa, jotta yläkroppa tulee hyvin esiin ja tämä asettaa paljon rajoituksia harjoittelulle. Bodaamisessa treenataankin yleensä yhtä lihasta kerrallaan hyvin kontrolloidusti, sillä kisoissa arvostellaan yksittäisiä lihasryhmiä ja niiden esteettisyyttä.
Kilpakehonrakentaminen, erotuksena tavalliseen bodaamiseen, vaatii erittäin tarkkaan laaditun harjoitusohjelman, joka on suunniteltu huippukunnon saavuttamiseen juuri ennen kilpailuja. Treenaaminen jakaantuu pidempään off-kauteen, jolloin tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon massaa, sekä kilpailukauteen, jolloin kertynyttä läskiä pyritään vähentämään lyhyemmillä, mutta intensiivisimmillä harjoituksilla.
Kehonrakennuskilpailuihin valmistautuminen
Treenaaminen Kehonrakennuskilpailuihin aloitetaan yleensä viidestä seitsemään kuukautta ennen kisapäivää. Harjoittelu on perinteisesti jaettu kausiin, jossa kussakin keskitytään tiettyy
n osa-alueeseen, esimerkiksi voimaharjoitteluun, massan lisäämiseen tai rasvaprosentin vähentämiseen. Ensimmäiset pari kuukautta kilpakaudella on yleisesti pyhitetty peruskuntoa kasvattavalle periodille, jotta sekä keho, että mieli saadaan valmiiksi kohtaamaan varsinainen kisarääkki. Liikkeiden toistomäärät ovat kauden alussa korkeat ja dieetti tähtää rasvan runsaaseen lisäämisen, joka raskaalla painoharjoittelulla muutetaan lihasten rakennusaineeksi.
Perusvoimakauden jälkeen alkaa varsinainen kisoihin valmistautuminen ja sen alussa on usein lyhyt piikkaus- eli huippukuntojakso, jossa testataan maksimisuorituskyky tekemällä sarjat tappiin asti, kunnes voimat loppuvat. Piikkauksen tarkoituksena on saada yleiskuva omista kyvyistä harjoittelun suhteen ja näin treenimäärää, sarjojen pituutta, painojen kokoa, sekä dieettiä voidaan muuttaa parhaiten itselle sopivaksi. Harjoitusohjelma, joka sopii jollekin toiselle, voi olla itselle väärä, joten perusohjelmia on usein tarpeen hienosäätää yksilön kehon tarpeita vastaavaksi.
Yleisesti harjoitellaan neljästä kuuteen kertaa viikossa, jossa jokaisena päivänä keskitytään eri lihasryhmään. Harjoituksien kesto vaihtelee 45 minuutista maksimissaan 90 minuuttiin. Tätä pidempi salisessio harvoin tuottaa lisätuloksia. Nyrkkisääntönä, mitä pienemmillä painoilla ja toistoilla saa kasvatettua lihaksia, sitä parempiin tuloksiin on mahdollista päästä. Sarjoja eri laitteissa tehdään keskimäärin 8-12, noin minuutin palautumisajalla. Toistomäärät per sarja vaihtelevat viiden ja viidentoista toiston välillä.
Viimeinen rutistus
Kilpailupäivän lähentyessä harjoittelun volyymia vähennetään tuntuvasti ja viimeisen kuukauden aikana toistosarjojen määrä saattaa pudota jopa kolmeen per lihasryhmä. Vastaavasti toistojen määrä saattaa nousta jopa viiteentoista per sarja. Tavoitteena on vähentää sekä kehon painoa, että rasvaprosenttia. Kis
apäivään mennessä peruskaudella mitattu huippupunnitus on saattanut pudota jopa kymmenen kiloa. Viimeistään viikkoa ennen h-hetkeä aloitetaan ankara karppaus eli vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen. Näin viimeisetkin ylimääräiset rasvagrammat saadaan poistettua kropasta. Lisäksi nesteiden nauttimista vähennetään tuntuvasti, jotta kehoa saadaan kuivatettua ja näin lihakset ja verisuonet parhaiten esiin. Ruumiin muokkaaminen äärirajoilleen lyhyessä ajassa voi kuitenkin väärin tehtynä olla hengenvaarallista, joten aloittelevan kisaajan tuleekin tehdä ensimmäiset treeniohjelmansa ammattilaisen opastamana.